TYKKÄÄN HYLLYISTÄ

Tykkään hyllyistä. Hyllyt ovat käteviä säilytyspaikkoja. Niiden päälle on vaivatonta laittaa tavaroita  ja etsittävä asia on hyllyllä heti nähtävissä. Hyllyille on myös mukava asetella kauniit esineet näkyville. Voin vaihdella tavaroiden paikkoja hyllyillä moneen kertaan, kunnes niiden rytmi miellyttää silmääni. Erityisesti rakastan kirjahyllyjä. Vierailullakin on mukava tutkiskella ystävien kirjakokoelmaa - muiden kirjat näyttävät usein vielä kiinnostavammilta kuin omani.

Tällaisessa hurlumhei-perheessä hyllyt kuitenkin aiheuttavat helposti ongelmia. Niille on kertakaikkiaan liian helppo laittaa tavarat vain saadakseen ne pois käsistään. Kauniiden esineiden rytmi muuttuu hetkessä rompekasan kakofoniaksi. Kirjahyllyyn eksyy teekuppi ja maksamaton lasku. Silti en luovu hyllyistä. Kaikkea ei voi kätkeä kaappeihin.

Tämän työpöydän ääreen kesäkotimme edelliset asukkaat jättivät meille kaksi muovista baarituolia. Kaipasin lisää säilytystilaa ja lahjoin poikani rakentamaan pöydän alle hyllyn. Yksi kori on kauhoille ja paistinlastoille, toinen leiville ja kolmas muovikelmulle, leivinpaperille jne. Kunnostin kirpputorilta löytyneet jakkarat varatuoleiksi. Hyllyn alta niille löytyi sopiva kolo.

Tämä hylly odottaa tulijaa heti tuulikaapissa. Säilytän siinä esineitä, joilla on muistoarvoa ja jotka mielestäni sopivat mökkimme henkeen. Juuri tällä hyllyllä on suuri riski täyttyä uistimista, pingispalloista, työhanskoista, aurinkolaseista ja kaikesta muusta.