 |
| Hopeasauma parkissa vanhan omenapuun katveessa |
Paikkakunnalla järjestettiin tänään rompetori. Sinne oli päästävä. Meitä lähti matkaan autontäysi porukkaa: Mies ja minä sekä pojat ja vanhemman pojan tyttöystävä. Matkalla poikkesimme vielä pankkiautomaatille nostamaan käteistä - rompetorilla kelpaa vain riihikuiva raha.
Perillä hajaannuimme kunkin suunnatessa askeleensa henkilökohtaisen kiinnostuksensa mukaan. Lopetellessani kierrostani olin varsin tyytyväinen omaan rahankäyttööni. Olin ostanut vain Kimble-pelin työpaikalleni rikkoutuneen tilalle ja rahaa oli kulunut 1,8 euroa. Sitten puhelin soi ja mies ilmoitti tarvitsevansa kahvirahaa. Juuri nostettu käteinen oli jo kulunut viimeistä senttiä myöten, vaikka mies väittää olevansa perheessämme se, joka ei välitä tavarasta eikä etenkään sen ostamisesta. Selvisi, että rahat olivat kuluneet polkupyörän ostoon. Ja millaisen polkupyörän! Kysymyksessä on luultavasti ainakin 50 vuotta vanha polkupyöräkaunotar. Rungossa on tyylikäs teksti "Hopeasauma". Pyörä on tukeva ja hyväkuntoinen. 70 euroa eivät varmasti menneet hukkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti