Kävimme koko perheen voimin katsomassa uutta Tintti-elokuvaa (Tintin seikkailut. Yksisarvisen salaisuus.). Olemme kaikki Tintti-faneja ja miesväki osaa luullakseni tarinat ulkoa. Siksi usein Tintti-kirjojen repliikkejä siteerataan kotikeskusteluissamme. Varustauduimme kaikki mahdolliseen pettymykseen, mutta yllätyimme positiivisesti: Steven Spielberg ei ollut pyrkinyt orjallisesti seuraamaan Hergén luomaa tarinaa, vaan yhdistellyt aineksia useammasta Tintistä ja käyttänyt lisäksi taiteilijan vapautta. Ratkaisu oli varmasti viisas. Nyt kenelläkään ei ollut syytä takertua mahdollisiin virheisiin; poikkeamat alkuperäisestä olivat sen verran suuria. Animaatiot olivat hienoja. Hetkittäin mietin, että katselenko sittenkin todellisia ihmisiä. Toki toimintakohtausten räiskintä meni paikoitellen överiksi ja filmissä käytetyt nimien englanninkieliset käännökset tuntuivat kummallisisilta. Onneksi suomenkielisessä tekstityksessä käytettiin alkuperäisiä ranskankielisiä nimiä. Milou oli Milou eikä Snowy. Kotiin päästyä oli pakko kaivaa Tintit esille ja tarkistaa, miten tarina "oikeasti" meni.
Viikonloppu on mennyt muutenkin rentouttavissa merkeissä. Lauantaina saimme nauttia vieraista ja ulkoilemaankin olemme ehtineet. Rasittavaa oli vain tämänpäiväinen Ikea-käynti. Älkää koskaan menkö Ikeaan sunnuntaina!!! Onneksi menin yksin, enkä pyytänyt miestäni mukaan, niin kuin aluksi ajattelin. Perheriidan todennäköisyys olisi siinä tapauksessa ollut reilusti yli 100 prosenttia. Tiesin myös tarkkaan, mitä olin hakemassa (uusia työpöytävalaisimia), enkä sortunut katselemaan mitään muuta. Ulos päästyäni vedin muutaman kerran syvään henkeä ja yritin rauhoittaa mieleni. Nyt on mukava kirjoitella uuden lampun valossa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti