Myöhäiset terveiset Loviisan vanhat talot -päiviltä! Itä-Uudellamaalla vietettiin sunnuntaina kesän viimeistä huumaavaa hellepäivää ja pikkukaupungin omien "asuntomessujen" suosio oli taattu. Olen vuosia haaveillut pääseväni käymään tässä tapahtumassa, jossa vieraat pääsevät kurkistamaan ihan oikeisiin koteihin. Samalla tarvitsevat saavat remonttineuvoja ja uusia ideoita. Tänä vuonna unelmastani tuli totta, kun sain ystävästäni oivallista ja tämänkaltaisissa tilanteissa välttämätöntä seuraa. Kokemukset on voitava jakaa jonkun kanssa.
Uskomattominta oli nähdä se valtava työmäärä, jonka ihmiset ovat valmiit tekemään voidakseen asua vanhassa, ehkä jo purkutuomion saaneessa talossa. Kaikesta vaivannäöstä huolimatta lopputuloskin on aina epävarma. Talot olivat toinen toistaan viehättävämpiä ja rakkaudella sisustettuja. Kauniit puutarhat noudattivat talojen tyyliä. Kuvittelin, että vierailut näissä kodeissa kasvattaisivat "haluan 200 vuotta vanhan talon" -kuumettani entisestään, mutta yllättäen opinkin jotain uutta itsestäni. Arvostan aivan liikaa arjen käytännöllisyyttä asuakseni tuollaisessa sympaattisessa talovanhuksessa, jossa huonejärjestys ei useinkaan palvele nykypäivän elämäntapaa ja osa neliöistä hukkaantuu erilaisiin välitiloihin. Loviisalaistaloissa oli ihana käydä, mutta minulle sopii paremmin oma alle kymmenen vuotta sitten rakennettu kotini.
Tämä mieltymykseni toimivuuteen on tullut muutenkin näkyväksi viime aikoina, kun keittiötämme on työstetty käytännöllisemmäksi. Ikuisena esteetikkonakin olen valmis tinkimään ulkonäköseikoista, jos keittiöpuuhat saadaan näppärämmiksi. Nyt kohennustyöt alkavat olla valmiit ja iltaisin on mennyt aikaa pahvilaatikoiden purkuun. Blogipäivityskin on siksi viipynyt.
Tässä muutamia kuvia Loviisasta.
 |
| Kaunis asetelma yksinkertaisista aineksista |
 |
| Kodikasta ja ehdottomasti talon tyyliin sopivaa |
 |
| Puutarhakasvitkin oli valittu harkiten |
 |
| Tämä talo oli mielestäni suloisin kaikista. |
 |
| Kurkistus saman talon pihapiiriin. Sisällä talossa emme valitettavasti päässeet käymään. Talon emännällä ei kuitenkaan ollut mitään meitä kurkistelijoita vastaan. Hän kertoi pihaa rakennetun 15 vuotta. |
Oikeassa olet, vanhat talot ovat epäkäytännöllisiä. Juuri tänään ajattelin, että meidän Vanha Maatilamme pitäisi suunnitella ja remontoida ihan kokonaan uudestaan, jos joskus asuisimme täällä vakituisesti. Eikä kaupungissa ole juuri sen paremmin, kotimme Ruusupensaan takana on jo 106 vuotta vanha.
VastaaPoistaPirkko: Olen aina ajatellut, että TODELLINEN unelmakotini on juuri tuollainen aidosti vanha talo. Mutta näköjään joskus on hyvä edes vähän tarkistaa kantojaan. Ja onhan kesäkotimme sentään 90 vuotta vanhassa talossa.
VastaaPoista