BARCELONA

Vietimme perheen kesken syyslomaa Barcelonassa sunnuntaista torstaihin. Edulliset lennot löytyivät Norwegianilta (vajaa 800 euroa meiltä neljältä). Hyvätasoinen perhehuone erinomaiselta paikalta irtosi samalla hinnalla. Pakolliset kulut olivat siis varsin kohtuulliset. Mutta varsinaiset laskut tulevatkin sitten myöhemmin postissa Visan logolla varustettuina...

Pojille käynti ihanassa Katalonian pääkaupungissa oli ensimmäinen. Miehen kanssa vietimme siellä pitkän viikonlopun runsaat kymmenen vuotta sitten. Sää oli loistava: lämpötila vaihteli 24 ja 28 asteen välillä. Kiertelimme ahkerasti nähtävyyksiä. Miesväki tosin vieraili ilman minua Fc Barcan museossa. Vietin aikani mieluummin goottilaisen kaupunginosan kapeilla kujilla ja kävin ihastelemassa Salvador Dalin hulvatonta taidetta.

Barcelonan katedraalin sisäpihalla oli viehättävä pieni puutarha

Puutarhassa asuu valkoisia hanhia, jotka symboloivat puhtautta ja viattomuutta.

Odotin etukäteen Espanjan vaikean taloustilanteen näkyvän enemmän katukuvassa. Ehkä temppuilijoiden, ilveilijöiden ja akrobaattien määrä oli aikaisempaakin suurempi. Tällä tietysti saattaa olla jotain tekemistä ennätysmäisen nuorisotyöttömyyden kanssa - mene ja tiedä. Joka tapauksessa espanjalaiset (vai pitäisikö sanoa katalonialaiset) eivät näyttäneet menettäneen tippaakaan siitä ystävällisyydestään ja rentoudestaan, josta toivoisin voivani tuoda mukanani Suomeen edes hiukan. Toinen asia, jota kadehdin, on tyylitaju, joka näkyy esimerkiksi liikkeiden ja ravintoloiden sisustuksessa. Siinä, missä me suomalaiset osaamme kauniosti yhdistellä valkoista, beigeä ja ehkä piristeenä mustaa tai tummanruskeaa, käyttävät espanjalaiset koko väripalettia sortumatta silti liioitteluun.




Tämä kuva on hotellimme oleskelutilasta. Ikivanhaan rapautuneeseen tiiliseinään on onnistuneesti yhdistetty mm. violettia nahkaa. Huomaa myös kirkkaan punaiset jalkalamput!



Oranssia, vihreää, violettia...



En muista tämän valaisimen suunnittelijaa, mutta muistaakseni tällainen oli Kokkolan asuntomessuillakin. Tässä ravintolassa näitä lamppuja oli monta - yhdistettyinä karkeisiin tiiliseiniin, suuriin ikkunoihin ja kiiltavän mustiin pöytiin ja wieniläistuoleihin.


Shoppailua en juuri harrastanut. Vietin pari tuntia paikallisella stockmannilla ja näin yhtäkkiä edessäni osaston täynnä aivan ihania vaatteita. Tuntui melkein, että lopultakin joku on tehnyt unelmieni vaatteet. Ehdin jo kotvan hypistelläkin, kunnes katseeni osui vaatteiden yläpuolelle sijoitettuun kylttiin. Kysymyksessä oli Carolina Herreran mallisto ja hintataso sen mukainen. Tyydyin sitten ostamaan matkamuistoksi vain yhden laukun hotellin lähistöllä sijainneesta pikkukaupasta. Hinta oli edullinen, mutta epäilen myös, että kestävyys ei tule olemaan uuden laukkuni parhaita puolia.