Tilasin kolmeksi kuukaudeksi viikonloppu-Husarin lähinnä esikoisen iloksi ja inspiraatioksi. Ruotsin kirjoitukset ovat syksyllä ja jotain olisi tarpeen tehdä. Ostelen muutenkin silloin tällöin ruotsin- ja englanninkielisiä lehtiä ja kirjoja. Vieraskieliset dekkarit pitävät kielitaitoa yllä varsin tehokkaasti, eikä kukaan sisustusharrastaja selvinne pelkällä kotimaisella alan lehtitarjonnalla.
Olen kuitenkin huomannut, ettei vieraskielinen painettu teksti tuota lapsilleni minkäänlaisia jännittäviä väristyksiä. Itse en milloinkaan unohda lukion kieliluokkien amerikkalaisia ja saksalaisia aikakauslehtiä, jotka toivat tullessaan tervehdyksen Suuresta maailmasta. Ei haitannut, vaikka opettaja oli leikannut Der Spiegelin seulaksi. Opettaja oli nimittäin poistanut etukäteen kaikki kuvat, "joista teidän vanhempamme saattaisivat pahoittaa mielensä". Mitähän ne kuvat muuten mahtoivat oikein olla?
Time ja Newsweek tuoksuivatkin erilaiselta, eikä paperikaan ollut samanlaista kuin Avussa ja Annassa. Parhaiten mieleen ovat jostain syystä jääneet mainokset. Pystyn edelleen, yli 30 vuoden jälkeen, näkemään silmieni edessä Etiopian Airlinesin lehti-ilmoituksen kuvankauniit lentoemännät. Lehtiä selaillessamme me, pienen paikkakunnan lukiolaiset, olimme varmoja, että tuo kaikki ihanuus odottaisi meitä vielä jossakin. Moneen paikkaan olen sittemmin päässytkin, mutta Etiopian Airlinesilla en ole koskaan päässyt lentämään.
Niin, sitä Husaria luen pääasiassa vain minä; mies vilkaisee satunnaisesti joitakin kiinnostavimpia juttuja. Lopetin jo lehtipinon kasaamisen pojan huoneeseen.
Ihana postaus! Mulla saman tapaisia muisteloita..lehdet olivat erilaisia ja tuoksuivat erilaisilta..muulta maailmalta..
VastaaPoistaRiitta Sinikka: mukava kuulla. Tuntuu välillä, että lapseni menettävät jotain eläessään tässä pienentyneessä maailmassa. Mutta toisaalta - kyllä he varmasti saavat jotain enemmän tilalle.
VastaaPoista